Show Less
Restricted access

«Bis dat, qui cito dat»

«Gegengabe» in Paremiology, Folklore, Language, and Literature – Honoring Wolfgang Mieder on His Seventieth Birthday

Edited By Christian Grandl and Kevin J. McKenna

Bis dat, qui cito dat – never has a proverb more aptly applied to an individual than does this Medieval Latin saying to Wolfgang Mieder. «He gives twice who gives quickly» captures the essence of his entire career, his professional as well as personal life. As a Gegengabe, this international festschrift honors Wolfgang Mieder on the occasion of his seventieth birthday for his contributions to world scholarship and his kindness, generosity, and philanthropy. Seventy-one friends and colleagues from around the world have contributed sixty-six essays in six languages to this volume, representative of the scope and breadth of his impressive scholarship in paremiology, folklore, language, and literature. This gift in return provides new insights from acknowledged experts from various fields of research.
Show Summary Details
Restricted access

Suomalaisen sananlaskututkimuksen aikakaudet

Extract

*

Liisa Granbom-Herranen

Suomalaisilla sanalaskuilla on aina ollut kiinteä yhteys suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin sekä yleismaailmallisiin virtauksiin. Kirkon ja valtion suhde vaikutti sananlaskujen muistiin merkitsemiseen jo 1500-luvulta alkaen. 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin asti oli taloudellisella, yhteiskunnallisella ja ideologisella rakenteiden muutoksella vaikutusta perinteiden tutkimukseen Suomessa. Euroopan yhdistymisen myötä on 2000-luvulla ollut jälleen havaittavissa tarve oman kansallisen perinteen tutkimiseen. Tässä katsauksessa tarkastelen suomalaista sananlaskututkimusta ja sen kanssa rinnan toteutettua sananlaskujen keruuta suhteessa oman aikansa murroskausiin.

Arkipäiväiset sananlaskut

Arjen merkitys ja siihen kohdistuvan tutkimuksen suosio korostuvat yhteiskunnallisissa murroksissa (Jokinen, 2005:9). Ajankohdat, jolloin suomalaisten sananlaskujen tutkimus on ollut voimakkaan mielenkiinnon kohteena, ovat liittyneet suomalaisen yhteiskunnan murrosvaiheisiin. Tämä ei kerro varsinaisesta sananlaskujen käytön yleisyydestä juuri näinä aikoina, vaan kansanperinne korostuu kansakunnan tai kieliryhmän hakiessa omaa itseään ja omaa menneisyyttään. Kyseessä on ryhmän olemassaolon tai sen kehityksen kannalta keskeiseksi koettu tapahtuma, joka on usein yhteydessä joko yleismaailmalliseen tai lähialueiden tilanteeseen ja siinä koettuihin muutoksiin (Honko, 1979:142; Dorson, 1963:96). Yleisesti ottaen on suomalaisen perinteen tutkimus ollut vahvasti sidoksissa nationalistisiin pyrkimyksiin (Wilson, 1978:51).

You are not authenticated to view the full text of this chapter or article.

This site requires a subscription or purchase to access the full text of books or journals.

Do you have any questions? Contact us.

Or login to access all content.